Verkkoyhtiöille on tullut ja on tulossa muutoksia, jotka vaikuttavat yhtiöiden liiketoimintaan ja pakottavat tehostamaan toimintaa entisestään. Viimeaikaiset muutokset valvontamallin 6. ja 7.-jaksolle haastavat verkkoyhtiöitä entisestään. Uuden entistä tiukemman valvontamallin takia verkkoyhtiöiden toiminnan tulisi olla vuosi vuodelta kustannustehokkaampaa.
Käytännössä yhtiöiden tulisi tehdä samat investoinnit paljon pienemmillä kustannuksilla
Valvontamallin muutokset tuovat haasteita verkkoyhtiöiden kannattavuuteen
Jäädytetyn jälleenhankinta-arvon määritys perustuu kirjanpitoarvoja simuloivaan periaatteeseen, jossa tehdyt investoinnit arvotetaan hankintavuoden arvoon keskimääräisiä yksikköhintoja käyttämällä Uusi nykykäyttöarvon laskentamalli tuli käyttöön ensimmäisen kerran nyt alkaneella 2024 valvontamallikaudella. Yksi suurimmista muutoksista oli kyseinen jälleenhankinta-arvon määritys. Uudessa mallissa vanhemmat investoinnit, ennen vuotta 2024 rakennetut osat lasketaan vanhoilla yksikköhinnoilla. Kuluvalla ja tulevien valvontajaksojen aikana uusilla yksikköhinnoilla ja vanhemman verkon yksikköhinnat ovat samat, kuin millä ne on aikaisemmin laskettu. Aikaisemmilla valvontajaksoilla koko verkko-omaisuus uudelleen arvotettiin tuoreilla yksikköhinnoilla.
Uusi malli tulee laskemaan verkkoyhtiöiden sallittua maksimiliikevaihtoa nykyisellä ja tuleville valvontajaksoilla. Sallitun tuoton laskennassa on monia muitakin sääntöjä ja komponentteja, mitkä määrittävät lopullisen tuottotason, mutta nykykäyttöarvo on yksi merkittävimmistä. Pitkäntähtäimen investointisuunnitelmat perustuvat hyvin vahvasti sallitun tuoton optimoimiseen, jonka takia monen yhtiön suunnitelmat voivat mennä ainakin osittain uusiksi uuden jälleenhankinta-arvon määrityssääntöjen takia. On mahdollista, että verkkoyhtiöt joutuvat leikkaamaan suunniteltuja investointejaan. Mahdollinen investointien leikkaaminen voi aiheuttaa haasteita muun muassa sähköautoilun yleistymiseen tarvittavan latausverkoston rakentamiseen sekä sähkömarkkinalain vaatimaan toimitusvarmuuden toteutumiseen sekä huoltovarmuuteen.
Prosessitehokkuudella monia hyötyjä
Tulevaisuudessa verkkoyhtiöille on entistä tärkeämpää miettiä, mihin investointieuroja sijoitetaan ja miten se vaikuttaa yhtiön sallitun tuoton laskentaan. On tärkeää, että investointeja tehdään, kunhan ne on kohdennettu oikeisiin paikkoihin. Tässä yhtälössä prosessien tehokkuus ja niiden sujuva toiminta on hyvin tärkeässä asemassa. Liiketoimintaprosessien automatisointi ja manuaalisten tai turhien työvaiheiden poistaminen tehostaa toimintaa ja laskee operatiivisia kustannuksia. PBF on ollut mukana useiden energiayhtiöiden prosessien kuvaamisessa ja liiketoimintaprosessien digitalisoinnissa. Manuaalisten ja harmaiden töiden automatisoinnilla on näkemyksemme ja kokemuksemme mukaan mahdollisuus säästää ja siirtää tekemistä tuottavampiin tehtäviin.
Oikein kohdistetut investoinnit
Verkkoyhtiöiden järjestelmäinvestointien ja järjestelmämuutoksien yhteydessä kannattaa miettiä kriittisesti, mikä on kyseisen järjestelmän ydintehtävä ja yleensäkin tarve, jotta ei tehdä investointeja mitä ei tarvita. Toisin sanoen hankitaan se mitä tarvitaan ja mietitään järjestelmäarkkitehtuuri liiketoimintatarpeiden mukaan. Kokemukseni mukaan uusien innovatiivisten toimintamallien ja ydintehtävien miettimisen kautta olisi saatavilla säästöjä sekä uusia ja parempia toimitapoja. Itselleni on tullut mieleen muutamia perustavanlaatuisia kysymyksiä. Onko jokaisella verkkoyhtiöllä tulevaisuudessa oma verkonvalvonta tai asiakaspalvelu vai kannattaisiko hakea synergiaetuja yhteistyöstä muiden yhtiöiden kanssa? Minkälainen järjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa verkkoyhtiön ydinprosessien tehokkaan toiminnan? Onko nykyiset tietojärjestelmät liian raskaita ja sisältävätkö ne kalliita ominaisuuksia mitä verkkoyhtiöt eivät tarvitse? Miksi uusien järjestelmien käyttöönotto on niin kallista ja voisiko käyttöönoton kustannuksia saada alas?
Nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä
Kuten aikaisemmin mainitsin, verkkoyhtiöiden olisi hyvä miettiä kriittisesti, miten järjestelmiä käytetään, mikä on minkin järjestelmän ydintehtävä tai miten tulevaisuudessa yhtiöiden prosessit toimivat. Me voimme toimia tässä teidän sparraajinanne ja tuoda uusia ajatuksia ”out of the box” mentaliteettia. Haastakaa meitä, mekin haastamme teitä. Tulevaisuus vaatii uusia innovatiivisia ajatuksia, jolla toimintaa voidaan kehittää. Yksi mielenkiintoinen aihe on tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntäminen eri prosesseissa, kuten kunnonvalvonnassa ja lähemmin kunnonvalvontatiedon analysoimisessa. Meillä on laaja kokemus, miten toimintaa on saatu tehostettua eri yhtiöissä esimerkiksi prosessiautomaatiota lisäämällä tai vaan yksinkertaisesti yksinkertaistamalla käytössä olevia prosesseja. Olemme kokeneita sparraajia ja toimialan haasteet tuntevia ammattilaisia. Meillä on kokemusta ja näkemystä, miten toimintaa voidaan tehostaa monin eri keinoin.
Tero Salonen
Projektipäällikkö, Project Business Oy Finland
Project Business Oy Finland on teknologiariippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa monipuolisesti projektipäällikkö- ja suunnittelupalveluita mm. energia-alan yrityksille. Asiakkuudenhallinnan työkalujen ja datan osalta tarjoamme käytännönläheistä konsultaatiota sekä tukipalveluita. Jos haluatte keskustella omistajuudesta organisaatiossanne tai kartoittaa teknologista liikkumavaraa järjestelmäarkkitehtuurissanne, ottakaa yhteyttä!
Tero Salonen
Projektipäällikkö
Project Business Oy Finland
