Sähköverkon kuormanohjauksessa on ollut vuosia käytössä aikaperusteinen kuormanohjaus, joka ohjaa asiakkaan kuormituksia päälle ja pois pääasiassa ilta-aikaa kello 21–23 välillä. Uuden sähkömarkkinalakiehdotuksen muuttamisen tarkoituksena on mahdollistaa markkinaehtoisen kuormanohjauksen käyttäminen. Tällöin asiakkaan valitsema tai asiakkaan kanssa sopimuksen solminut palveluntarjoaja päättäisi kulutuspaikan kuormien ohjaamisesta. Nykyisin sähköntuotantorakenne on vahvasti säästä riippuvainen, mikä aiheuttaa nopeita vaihteluita sähkömarkkinoihin ja sen vuoksi on tärkeää, että markkinoilla olisi mahdollisuus säätää kulutusta kuormanohjauksen avulla. Samaan aikaan, kuin kirjoitan artikkelia sähkön pörssihinta, oli yli 40 snt/kWh vaikka ulkolämpötila on plussan puolella. Sähkön hinnan heilahtelu edesauttaa ohjattavien kuormien saatavuutta. Heilahteluiden takia sähkönkäyttäjiä alkaa kiinnostamaan entistä enemmän oman sähkölaskun loppusumma ja sitä kautta pyrkivät säätämään omaa kulutustaan halpaan aikaan. Kotitalouksilla on jo nyt automaatioita, mitkä mahdollistaisivat joustomarkkinoille osallistumisen. Kalliin sähkön aikaan ei kannata käyttää suuren energiakulutuksen omaavia sähkölaitteita, kuten ladata autoja, lämmittää asuntoa tai pitää uunia montaa tuntia päällä. Tämä tietenkin vaatii asiakkaan aktiivisuutta, jotta joustomahdollisuudet saadaan kytkettyä tarvittavien ohjauksien piiriin.
Markkinapohjainen kuormanohjaus vaatii tarvittavien prosessien ja toimintamallien kehittämisen ennen, kuin todelliset hyödyt ovat saatavilla. Pitää rakentaa tuotteet, joiden avulla kuluttajat saavat rahallista hyötyä osallistuakseen markkinapohjaiseen malliin. Tuotteiden rakentamiseen ei tarvitse verkkoyhtiöiden osallistua mutta heidän pitää mahdollistaa kuormien päälle- ja pois ohjaaminen. Tämä tulee vaatimaan järjestelmä- ja prosessikehitystä palveluntarjoajien, Datahubin ja verkkoyhtiöiden kesken, jotta kokonaisuudesta saadaan tarvittavan dynaaminen. Vaikka verkkoyhtiö on mahdollistaja, niin siitä ei saa tulla riippakivi vaan pikemminkin kaikkien markkinalla olevien osapuolien tulee saada hyötyjä.
Mitä mahdollistaminen käytännössä tarkoittaa?
Verkkoyhtiön pitää tarjota mahdollisuus ottaa käyttöön markkinaehtoinen kuormanohjaus, eli olla valmis tarjoamaan jokaiselle palveluntuottajalle kuormanohjausrajapinta, jolla ohjaukset saadaan tehtyä. Tämä voi kuulostaa hyvin helpolle. Sanoma tulee Datahubista alan määrittelemässä muodossa ja se välitetään mittarille, jolla kuormia kytketään päälle ja pois. Helppoa ja yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Alan yhteisten tietovirtojen sopimisen ja niiden kehityksen jälkeen verkkoyhtiöille jää teknisen ratkaisun rakentaminen asiakastietojärjestelmästä mittarille kaikkine erikoisine sääntöineen. Perustapauksessa kaikki on helppoa, kun ohjaukset menevät mittarille, kuin elokuvissa. Prosessia mietittäessä tulee ottaa huomioon, miten toimitaan eri tilanteissa, kun kaikki ei toimikkaan niin, kuin on ajateltu. Siinä vaiheessa tekninen ratkaisu monimutkaistuu oleellisesti. Miten toimitaan, kun kuittaussanomaa ei tule takaisin? Yritetäänkö sanomaa lähettää monta kertaa uudelleen? Mitä tehdään, kun sanoma ei mene perille usean yrityksen jälkeen. Nämä ovat osa niistä kysymyksistä mihin tulee miettiä vastaukset, jotta prosessista tulee toimiva.
Kuva: Yksinkertaistettu kuva joustopalveluiden ja mittaridatan tietovirroista verkkoyhtiöiden näkökulmasta.
Kulutusjouston ja mittaridatan hyödyt verkkoyhtiöille
Kulutusjouston mahdollistaminen ja mittarinmassan uusinta ei ole verkkoyhtiöille pelkästään lain pakottamia asioita. Näistä asioista on saatavilla hyötyjä irti jo nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa. Monissa artikkeleissa on esitetty käyttötapauksia kulutusjouston käyttöön. Olemme tunnistaneet seuraavanlaisia käyttötapauksia verkkoyhtiöiden näkökulmista
- Verkon huippukuormia voidaan leikata kalliin sähkön aikaan, jolloin sähköä ei ole saatavilla niin paljon, kuin halvan hinnan aikaan on. Tämä vaikuttaa verkon toimitusvarmuuteen, kun sähköä on paremmin saatavilla tilanteesta riippumatta.
- Verkkoinvestointien optimointi. Voidaan siirtää tulevia verkkoinvestointeja eteenpäin verkon käyttöiän päähän. Verkon huippukuormien säätäminen pienentää myös tarvetta ylimitoittaa sähköverkkoja
- Verkkoyhtiöillä on paremmat mahdollisuudet reagoida tehopulatilanteiden kuormien rajoittamiseen, jopa käyttöpaikkakohtaisesti
- Parempaa asiakaspalvelua uusien palvelujen mahdollistajana
- Liittymien tehonrajoittamien sopimuksen mukaiseen tasoon. Kulutusjoustokuormat voisivat olla osa tehonrajoitustoiminnallisuutta
Kaiken mahdollistaja on uusien älymittareiden vaihtaminen, mikä itsessään tarkoittaa miljoonainvestointeja verkkoyhtiöille. Uudet mittarit tuovat asiakkaiden käyttöpaikkoihin mahdollisuuden liittää ohjattavia kuormia kuormanohjausreleiden perään. Vanhasta mallista poiketen releitä on yhden sijasta kaksi, mikä mahdollistaa älykkäämmän kuormien jakamisen. Uusien mittareiden mukana tulee monta muutakin uutta ominaisuutta, kuten jännitteenlaadun seuranta, tiedot katkoista, erilaisia hälytysominaisuuksia sekä muita jännitteen mittausominaisuuksia. Kyseisten ominaisuuksien ansiosta mittari investoinnista on mahdollista saada paljon muutakin hyötyä, kuin kulutusjouston mahdollistaminen tai lakivelvoitteen täyttäminen.
Laatuominaisuuksien avulla on mahdollisuus saada jännitteenlaatutietoa aivan eri tasolla mitä ennen on ollut mahdollista. Muun muassa tehopulatilanteessa tai eri kytkentätilanteissa on mahdollisuus saada miltei reaaliaikaista tietoa millaiset jännitteet verkossa ovat. Käyttöpaikoilta saadaan katkotiedot automaattisesti, mikä mahdollistaa raportoinnin automatisoinnin ja entistä parempilaatuiset viranomaisraportoinnit. Kuormien päälle kytkennät on mahdollista tehdä entistä turvallisemmin ja automaattisemmin.
Kaikki yllä olevat asiat vaativat järjestelmä- ja prosessikehitystä. Mainittujen asioiden mahdollistaminen vaatii myös tarkkaa miettimistä, miten prosessit kannattaa rakentaa. Mitä tietoa missäkin tarvitaan, milloin tietoa tarvitaan, jotta prosessit ovat toimivia ja tekeminen on kustannustehokasta. Dataa on saatavilla ja sitä kannattaa hyödyntää. Me voimme olla auttamassa teitä tässä mietinnässä, olla määrittelemässä parhaat tavat rakentaa tulevaisuuden prosessit. Ottakaa yhteyttä, keskustellaan ja sparrataan aiheesta.
Tero Salonen
Projektipäällikkö, Project Business Oy Finland
Project Business Oy Finland on teknologiariippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa monipuolisesti projektipäällikkö- ja suunnittelupalveluita mm. energia-alan yrityksille. Asiakkuudenhallinnan työkalujen ja datan osalta tarjoamme käytännönläheistä konsultaatiota sekä tukipalveluita. Jos haluatte keskustella omistajuudesta organisaatiossanne tai kartoittaa teknologista liikkumavaraa järjestelmäarkkitehtuurissanne, ottakaa yhteyttä!
Tero Salonen
Projektipäällikkö
Project Business Oy Finland
