Onko meillä integraatioita

IT-järjestelmäprojektit venyvät ja tulokset jäävät odotuksista, kun integraatioihin ei panosteta riittävästi. Asiantuntijat tietävät hyvin että, järjestelmien välille tarvitaan myös luotettavaa tietoliikennettä sekä tietoa siirtäviä, muokkaavia sekä rikastavia ohjelmia.

Tästäkin huolimatta projektien fokus on usein uuden järjestelmän prosessien parametrisoinnissa ja vanhojen tietojen migroinnissa. Muiden järjestelmien roolit on kyllä tiedostettu, mutta projektin aikana ei ole enää aikaa miettiä yrityksen integraatiostrategiaa tai parhaita käytäntöjä.

Kenelle kuuluu vastuu?

Asia on varsin ymmärrettävä, sillä integraatiot ovat usein projekteissa ei-kenenkään-maalla, varsinkin jos organisaatiossa ei ole erikseen nimettyjä resursseja jalkauttamaan toimintatapoja ja käytäntöjä integraatioiden alueelle. Tällaisissa tapauksissa integraatiot hoidetaan ad-hoc tyylisesti, jolloin toimittaja tai kumppani rakentaa integraatiot toimituksen ohessa vain ja ainoastaan kyseistä projektia varten, niin että pakolliset toiminnallisuudet saadaan käyttöön.

Tämä on ollut yleinen käytäntö, ja näin on ollut järkeä toimia maailmassa, jossa liiketoiminnankehitys on ollut verkkaista, eikä nopeille muutoksille tai testauksille ole ollut tarvetta.Ajan saatossa näistä ad-hoc integraatioista voi tulla ongelmia, kun toteutustapoja ja tekniikoita on useita, jolloin myös ratkaisut ovat keskenään eriäviä. Ad-hoc ratkaisut jäävät siis usein konepellin alle piiloon liiketoiminnalta, eikä niitä ole tarvetta sieltä esiin kaivaa ja selvittää, kun kaikki toimii. Tästä seuraa se, ettei liiketoiminnalla ole täyttä näkyvyyttä omiin järjestelmiin ja niiden välisiin yhteyksiin, vikatilanteiden selvittäminen on hidasta sekä uusien ideoiden ja ohjelmistojen kokeilu on työlästä. Samoin voi olla, ettei kaikkia mahdollisia rajapintoja olla hyödynnetty täydellä potentiaalilla eikä siten prosesseista otettu kaikkia tehoja irti.
Yllä kuvatussa tilanteessa organisaatiossa saattaa olla useampi henkilö eri liiketoiminnoissa, jotka tietävät järjestelmien välisistä integraatioista omalta alueeltaan, mutta kokonaiskuvaa ja -vastuuta ei olla selkeästi määritelty. Tilanne johtaa helposti siihen, että tehdään paljon päällekkäistä työtä, joka olisi helppo välttää pienellä ryhtiliikkeellä toiminnan organisoinnissa.

Miten ne otetaan haltuun?

Ensimmäinen asia, joka pitäisi tehdä asian korjaamiseksi on todeta se, että integraatiot eivät ole hallussa ja asialle pitäisi tehdä jotain. Lähtötason selvityksessä kaivetaan esille, mitä järjestelmiä yrityksellä tai liiketoiminnolla on, mitä yhteyksiä niiden välillä on ja mitä tietoja niiden välillä liikkuu ja ennen kaikkia kuka on vastuussa mistäkin prosessinvaiheesta. Kun on päästy kartalle perusteista, voidaan integraatiot siirtää yhdelle integraatioalustalle. Integraatioalustan ajatus on, että kaikki integraatiot tehtäisiin samalla järjestelmällä ja liikenne kulkisi yhden solmun kautta. Tällöin integraatiot ovat läpinäkyviä kaikille, virheet on helppo todeta käyttöliittymästä ja hyvän lokituksen avulla voidaan saada kiinni systemaattisia ongelmia, jotka muuten jäisivät huomaamatta. Tämä säästää pitkässä juoksussa integraation ylläpitotyötä, nopeuttaa projektien kulkua ja helpottaa muutoksenhallintaa järjestelmien vaihtuessa.

Project Business Oy Finland on teknologia riippumaton yritys, jolla on tarjota asiantuntija- sekä projektiosaamista, jonka avulla saadaan aloitettua integraatioiden haltuunotto ja vietyä yrityksen integraatiot seuraavalle tasolle.

Simo Hoikkala

System Manager, Turku Energia Sähköverkot Oy

Simo Hoikkala

System Manager, Turku Energia Sähköverkot Oy